Kiinnyn mitä kummallisempiin asioihin joista ei raaskisi luopua. Tällä kertaa oli vihdoin aika sanoa heipat vanhalle vuodesohvalle, jonka aikanaan sain sukulaisilta kun muutin omaan asuntoon. Se oli jo parhaat päivänsä nähnyt ja hirvittävä nukkua, mutta silti olisin mieluusti sen meillä pitänyt jos tilaa olisi ollut. Vaikka autotallissa :D :D
Pitkään se olikin myynnissä ja välillä jo otin myynti-ilmoituksen pois kun huomasin että siinä oli hyvä imettää Emmiä ja Aatu mahtui viereen touhuamaan tai kurkkimaan ikkunasta ulos.
Pitkään se olikin myynnissä ja välillä jo otin myynti-ilmoituksen pois kun huomasin että siinä oli hyvä imettää Emmiä ja Aatu mahtui viereen touhuamaan tai kurkkimaan ikkunasta ulos.
Ja nyt, kun sohva on hetken ollut pois on pelkästään ihanaa kun pääsi siitä eroon :D
Onko muilla vastaavia "viha-rakkaus"-suhteita, vai olenko ainoa? :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti